Pikkalanlahden kalakannan kehitys tuli taas mieleeni kun luin uutta Västnyländsk-årsbok -kirjaa, jossa mainittiin vanhassa kotikunnassani Siuntiossa käyty kiivas keskustelu kalakannan heikentymisestä. Olen ohjannut Pikkalanlahden tutkimusta, jossa tutkittiin lahden kalastoa ja ympäristön tilaa suhteessa lahdessa tehtyyn särkikalojen poistokalastukseen.
Aloite tutkimukseen tuli poistokalastusta suorittavalta ammattikalastajalta. Sinänsä hyvä juttu, mutta oli tietenkin hankalaa lähteä tekemään tutkimusta kun lähtötilannetta ei ollut selvitetty - tuolloin poistokalastusta oli tehty jo muutaman vuoden ajan.
Tässä onkin eka pointti tähän blogiin - jos poistokalastusta tehdään, ja vielä rahoitetaan verovaroin, niin vaikutuksia on tutkittava! Tämän pitää olla rahoittajan vastuulla. Vain näin voidaan selvittää onko toivottuja vaikutuksia, epätoivottuja, tai ei mitään? Tämän pitäisi olla kaikkien etu jotka haluavat että rahaa käytetään tehokkaasti kalaston ja vesistön hyväksi. Jos homma toimii niin hyvä, jos ei niin kannattaa laittaa stoppi ja käyttää rahat paremmin. Ja tietenkin, jos rupeaa tulemaan hälyttävää tietoa kalaston kehityksestä niin on hätäjarrun paikka.
Entä sitten tulokset? Onnistuimme löytämään ympäristöhallinnon aiemmin tekemien koekalastusten tuloksia. Näistä viimeisin oli kuitenkin vuodelta 2000, joten johtopäätösten tekeminen suhteessa poistokalastukseen ei ole mahdollista.
Kalalajikohtaisesta kuvasta voidaan oikeastaan vain todeta että poistokalastuksen pääkohteen, eli lahnan (bream) määrät olivat korkeammat kuin menneiden vuosien koekalastuksissa, kuten pasurinkin (white bream). Särjen (roach) määrä muistutti menneiden vuosien tilannetta.
Poistokalastuksen tarkoituksenahan on parantaa vedenlaatua, eli vähentää ravinteita, ja tätä kautta vaikuttaa planktonlevien määrään ja veden sameusasteeseen. Vertaamalla omia tuloksiamme ympäristöhallinnon aiempina vuosina tekemiin selvityksiin (joita onneksi oli saatavilla myös lähivuosilta) pystyimme osoittamaan että parin vuoden poistokalastus ei ollut vaikuttanut positiivisesti - pikemminkin tilanne oli jonkin verran huonontunut poistokalastuksesta huolimatta, kuten ravinteita, klorofylliä (levien lehtivihreää) ja näkösyvyyttä esittävistä raportin kuvista tämän jutun lopussa käy ilmi.
Sinänsä ei voi odottaakaan että poistokalastus vaikuttaisi kovinkaan nopeasti - järvissäkin kestää ainakin 5 vuotta ennen kuin tulosta alkaa tulla. Toinen pointti tähän blogiin on että JOS poistokalastusta halutaan rahoittaa, niin rahoituksen pitää olla pitkäkestoista - ei vain 2-3 vuotta, kuten yleensä. Tässä mielessä olin todella yllättynyt kun sekä ammattikalastaja että rahoittajan edustaja suivaantuivat tulosten julkaisemisesta. Jälkimmäinen jopa esitti että ennen tuloksista tiedottamista olisi pitänyt olla sinnepäin yhteyksissä, mikä kyllä minusta sotii vapaan tieteen periaatetta vastaan.
Tämän raportin jälkeen on Pikkalanlahdesta siis kantautunut todella huolestuttavia uutisia kalakannasta, esimerkiksi kuhan suhteen. Kolmas pointti blogiini on aika ilmeinen: poistokalastushankkeet pitäisi kytkeä kokonaan pois muiden kuin kohdelajien (särkikalojen) pyynnistä ja myynnistä. Ja muiden lajien kestäviä palautusmenetelmiä pitää arvioida tarkkaan. Koska poistokalastuksen hyödyistä on meressä ei ole näyttöä, mutta sen sijaan aiheellista huolta haitoista, näkisin kuitenkin fiksuimpana vaihtoehtona että poistokalastusta tehdään korkeintaan tiukkaan rajatulla alueella, huolellisesti kytkettynä tutkimukseen ja valvontaan. Vasta sen jälkeen voidaan arvioida kannattaako tällainen meressä ylipäätään. Niin, ja kohde kannattaa valita siten että tavoite on edes teoriassa realistinen. Pikkalanlahdessa näinkin suuri poistokalastus vastasi vain 1.5 - 10 % Pikkalanjoen tuomasta kuormasta, jolloin on vaikea nähdä että keino olisi tehokas suhteessa muihin toimiin valuma-alueella.
Toivottavasti tuloksia käytetään pohjana Pikkalanlahden jatkoseurannalle, ja toivottavasti kalasto saa palautua rauhassa. Merimetsoja ja hylkeitä en viitsi edes käsitellä tässä - niitä on muuallakin, jossa kalakannat ovat voimissaan.
Kuvat ovat raportista "Potential ecological effects of cyprinid reduction fishery in Pickala Bay". Johtopäätökset blogissa ovat henkilökohtaisia näkemyksiä.
