Minulla on käynyt käsittämätön mäihä. Luultavasti olen töissä maailman parhaassa duunipaikassa. Tämä ei tarkoita että oma duunini sinänsä on maailman paras, puhumattakaan siitä miten siitä suoriudun.
Tvärminne kesäkuun aamuyön tunneilla. Kuva M. Reinikainen. |
Mutta itse paikka! Kyseessä on Helsingin yliopiston tätä nykyä ylläpitämä tutkimusasema - Tvärminnen eläintieteellinen asema. Kirjoitan "tätä nykyä" siitä syystä että asema oli alun perin yksityinen. Sen perusti eläintieteen professori J. A. Palmén vuonna 1902, Tvärminneen Hankoniemelle. Palménin ajatus oli että luonnontieteitä pitää voida opiskella ja tutkia lähellä luontoa. Kuulostaa itsestäänselvältä, mutta ilman Palménin kaltaisia uranuurtajia tämä ei olisi toteutunut. Väitän että Suomessa on todella ainutlaatuinen verkosto tutkimusasemia Palménista johtuen.
Niin tai näin, Tvärminne oli siis alkujaan Palménin yksityinen paikka, joka koostui kalastajatilasta ja sitä ympäröivistä saaristoalueista. Palmén kutsui joka kesä vieraakseen muita tutkijoita. Tutkimus suuntautui luonnollisesti saaristoympäristöön. Samalla käynnistettiin kenttäkurssitoimintaa opiskelijoille. Ja vaikka aseman nimi viittaa eläintieteeseen, olivat tutkimuskohteet jo alunpitäen laajoja.
Palmén kuoli vuonna 1919. Hän oli testamentannut aseman yliopistolle. Toiminta jatkui - ja jatkuu - hänen hengessään. Kesäkäytössä olleesta kenttätukikohdasta asemasta on kehittynyt ympärivuotinen tutkimuskeskus.
Öiseltä näytteidenotolta Suomenlahdella. Kuva M. Reinikainen |
Ja itselläni pysyy käsi syvällä matopurkissa. Onki- ja muilla kalareissuilla on tosi nastaa miettiä miten duunipaikan opit soveltuvat itse koettuun, ja päinvastoin.
https://vimeo.com/119425286
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti