"Pöyristyttävää", sanoo Pääkkönen

Vapaat kosket ovat varmasti jokaisen kalastajan unelma, kuten muidenkin luontoihmisten. Tiedämme kaikki, että tämä unelma on ollut useimmissa merkittävissä virtavesissä mennyttä jo pitkään. Tästä huolimatta olen itse ollut viime aikoina positiivisella mielellä sikäli että paikallisissa hankkeissa edistetään kalateiden rakentamista vaelluskalojen ja raakkujen hyväksi. Tämähän ei mitenkään korvaa vapaana virtaavia vesistöjä, mutta on kuitenkin myönteinen toimenpide virtavesien ekosysteemipalvelujen osalta. Voisi siis kuvitella, että tällaiset toimenpiteet kuvastavat henkeä myös valtakunnallisesti. Mutta ei - on muutamaan otteeseen mennyt aamukahvit väärään kurkkuun kun olen seurannut käänteitä koskiensuojelun tulevaisuudesta eduskuntavaalien alla. Erityisesti tietenkin Kollajan tekoallashankkeen osalta. Ulostuloja on tullut sekä kokoomuksen että keskustapuolueen suunnalta.

Sattuneista syistä olen itse perehtynyt kalaston elinehtoihin asiantuntijaroolissa ensi sijassa mereisen luonnonsuojelun näkökulmasta. Yleistä keskustelua olen kuitenkin pitänyt silmällä myös virtavesien osalta, ja tiedän että Jasper Pääkkönen on kunnioitettavalla tavalla seurannut koskiensuojelun tilannetta jo pitkään. Päätinkin kysyä häneltä, miten hän näkee tämän hetkisen asetelman.

Pääkkönen puhuu asiaa

Eikä Pääkkönen petä: "On täysin pöyristyttävää, että johtavat kokoomuspoliitikot ovat valmiit purkamaan koskiensuojelulain energiantuotannon nimissä. Suomi on muutenkin maana tällainen lättänä, jossa korkeuserot ovat hyvin pienet, joten koskienergia sopii tänne huonosti. On käsittämätöntä, että tällaista keskustelua edes käydään vuonna 2015, ja halutaan tuhota viimeisetkin vapaat kosket". Keskustan toimet eivät nekään saa pisteitä Pääkköseltä: "Keskusta on jo vuosikymmeniä ajanut raivokkaasti koskien patoamista. Jos nyt annetaan ymmärtää, että jonkinnäköinen aikalisä on mahdollinen esim. Kollajan päätösten osalta, ei se tunnu uskottavalta, vaan pelkältä vaalitaktikoinnilta".

Kovaa tekstiä, mutta varmasti aiheesta. Itselläni on ollut mahdollisuus nauttia muutamasta täysin vapaasta joesta Ruotsin pohjoisosassa, jossa asuin tutkijana kuuden vuoden ajan. Ruotsissa on korkeuseroja enemmän kuin Suomessa, mutta on myös enemmän vapaita koskia. Tuskin sielläkään ovat asiat menneet kuin Strömsössä, mutta minulle on jäänyt käsitys, että vapaaksi jääneet kosket nähdään arvokkaina. Ja palatakseni kalateiden rakentamiseen, niin olen nähnyt Ruotsissa muutaman malliesimerkin, ja kalastanut näissä vesissä. Hienoja kokemuksia, mutta väittäisin, että vielä hienompaa on nähdä vaelluskalojen nousu kalateiden varteen rakennetuilla tähystyspaikoilla. 

Kaiken kaikkiaan, vesistöjen kohtaloa ei voi tarkastella pelkästään lyhytaikaisen talouden näkökulmasta - puhumattakaan vain yhdestä sektorista (koskienergia). Suomessa on niin vähän vapaita virtavesiä, että niiden suojelu on aivan ehdoton asia. Koskiensuojelulla on myös merkittävä lisäarvo sekä matkailullisesti että elämyksellisesti. Varsinkaan tätä viimeksimainittua ei voi edes mitata rahassa.

Yksi lukuisista

Tähän on pakko ottaa esimerkki koskiensuojelusta kaukomaista. Vierailin viime syksynä Uudessa Seelannissa. Kaikesta kauneudestaan huolimatta on maa monessa mielessä ekokatastrofi ihmisen toiminnan myötä - olivathan saaret eristettynä mantereesta kymmeniä miljoonia vuosia ennen ihmisen saapumista. Mutta edelleen sieltä löytyy lukuisia vapaita virtoja ja vesiputouksia, joita nykyään vaalitaan. Niin, ja korkeuserojakin taitaa olla hieman enemmän kuin Suomessa.

Onko siis niin, että Suomessa, jossa vapaita koskia on hyvin vähän, korkeuserot ovat pieniä, ja vaelluskalat ovat uhanalaisia, olemme silti sitä mieltä, että viimeisetkin kosket on padottava? Väärinkäsitysten välttämiseksi - tämä on haaste! Keskusta tulkoon kaapistaan ennen vaaleja - kaikki muu on epäreilua äänestäjiä kohtaan. Kokoomuksen johto tulikin jo kaapista, mutta kaikki eivät ole samaa mieltä - toivottavasti ehdokkaat ilmaisevat näkemyksensä, jotta äänestäjät voivat tehdä omat johtopäätöksensä.